Maeven isä oli jo ennen hänen syntymäänsä todennut, ettei halunnut osallistua tytön elämään millään tavoin, joten hänen äitinsä Janine elätti tyttärensä yksin, isovanhempien toimiessa välillä lastenhoitoapuna. Kahvilayrittäjä-yksinhuoltajaäitinä Janine ei voinut tarjota tyttärelleen mitään luksusta, mutta hän teki alusta saakka parhaansa mahdollistaakseen tälle hyvän alun elämään. 5-vuotta täytettyään Maeve kävi ensimmäisen uimakurssinsa, ja sittemmin häntä ei meinannut altaasta saada pois lainkaan. Kun tyttö paria vuotta myöhemmin pääsi mukaan seuran kilpavalmennusryhmään, Janine alkoi tehdä osa-aikaisia työvuoroja tarjoilijana kattaakseen valmennus- ja kilpailukustannukset, joihin pelkät kahvilan tulot eivät olisi riittäneet.
Uinnin ohella koulunkäynnille ei aina jäänyt kovin paljon aikaa, mutta Maeve pärjäsi koulussa silti hyvin. Kaikki muuttui, kun hänen äitinsä paljasti sairastavansa rintasyöpää tytön ollessa 14-vuotias. Syöpä oli ehtinyt levitä salakavalasti ympäri kehoa, ja reilun vuoden mittaisesta taistelusta huolimatta Maeve sai sanoa hyvästit äidilleen tämän haudan äärellä vain kuukautta 15. syntymäpäivänsä jälkeen, kun syöpä oli vienyt voiton. Äitinsä menetettyään Maeve muuttui. Hän alkoi jättää uintitreenejä väliin, ja vietti sen sijaan entistä enemmän aikaa iltaisin kaupungilla tuoreen poikaystävänsä seurassa, ja erinäisissä juhlissa alkoholia kului huomattavasti enemmän kuin 15-vuotiaalle tytölle olisi ollut aiheellista. Isovanhemmilleen hän toki vakuutteli samalla kaiken olevan hyvin. Hänen poikaystävänsä oli alkoholin vaikutuksen alaisena melkoinen kiusanhenki, ja tämän yllyttämänä tuli itsekin tehtyä yhtä sun toista typerää. Mitään suurempia laittomuuksia hän ei sentään itse mennyt tekemään, mutta kuitenkin tarpeeksi ansaitakseen poliisikyydin kotiin muutamaankin otteeseen. Koulumenestys laski kuin lehmän häntä, kunnes Maeve lopulta jätti high schoolin 16-vuotiaana kokonaan.
Seuraavan vuoden ajan Maeve työskenteli läheisessä kuppilassa ansaitakseen rahaa lähinnä alkoholiin ja satunnaisiin bilehuumeisiin käytettäväksi, kun isovanhemmat olivat pistäneet rahahanat kiinni tytön niskoittelun seurauksena. Isovanhemmat yrittivät välillä jutella tulevaisuudensuunnitelmista ruokapöydän ääressä, tuloksetta. Käännekohta tuli, kun Maeve eräänä iltana oli uimahallilla tyhjentääkseen päätään eroon päättyneen parisuhderiidan päätteeksi. Yhtäkkiä hänen uintivalmentajansa seisoi altaan laidalla, ja käytännössä katsoen pakotti Maeven juttelemaan kanssaan. Siinä altaan laidalla istuskellessa hänen valmentajansa onnistui siinä, missä isovanhemmat olivat epäonnistuneet ja sai Maeven kuuntelemaan ja miettimään tulevaisuuttaan ensimmäistä kertaa ihan tosissaan. Vasta vuosia myöhemmin Maeve sai kuulla, ettei valmentaja sattunutkaan aivan sattumalta paikalle, vaan isovanhemmilla oli kuin olikin ollut näppinsä pelissä mukana.
Uintivalmentajansa kannustamana Maeve palasi high schooliin alkuvuodesta 2008 suorittamaan kouluaan loppuun – sekä uintiseuran treeneihin. Koulunsa hän veti uuden motivaation siivittämänä tilanteeseen nähden erinomaisin arvosanoin, haki – ja pääsi – yliopistoon uintistipendillä kesällä 2009. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana uratoive lääkärinä alkoi selkeytyä, ja kyseinen tavoite auttoi häntä jaksamaan pitkillä luennoilla rankkojen uintitreenien ohella. Maeve piti huolen arvosanoistaan, ja pääsi suunnitelmansa mukaisesti opiskelemaan lääketiedettä suoraan collegesta erinomaisten pääsykoetulosten ja teini-iän vaikeuksia referoivan motivaatiokirjeen siivittämänä. Lääkiksessä kilpauinti jäi aikasyistä taka-alalle, sillä opinnoista tuli hänelle nopeasti uusi intohimo. Hän jatkoi kyllä uimista edelleen harrastuksenaan, mutta illat kuluivat yhä useammin altaan sijaan kirjastossa tai lukupiireissä, etenkin tenttiviikkojen yhteydessä. Motivaatio pysyi korkealla koko opintojen ajan, ja lopulta Maeve valmistui lääkäriksi vuosikurssinsa parhaana vuonna 2016. Hän pääsi perusopintojensa jälkeen toiveensa mukaan erikoistumaan kirurgiaan New Yorkiin Bellevue-sairaalaan, missä hän tällä hetkellä tekee lastenkirurgian fellowshipiä.
Maeve on perimmiltään iloinen ja sosiaalinen ihminen, joka jaksaa rankoissakin tilanteissa pysyä pitkään hyvällä tuulella. Hän on se henkilö, joka saattaa tarjota kodittomalle banaaninsa syötäväksi, ja joka auttaa mielellään vapaaehtoisena monenlaisissa tempauksissa. Samalla Maeve uskoo kuitenkin, että jokainen on loppujen lopuksi oman onnensa seppä. Muita voi auttaa ja tukea tavoitteiden saavuttamisessa, mutta rankka työ jokaisen on tehtävä yksin – sen hän on itsekin oppinut elämänsä aikana. Maeve itse ei kuitenkaan ole erityisen hyvä avun pyytämisessä. Hän arvostaa suuresti itsenäisyyttään, eikä aina osaa myöntää kaipaavansa apua, ainakaan ääneen.
Jonkinasteinen ailahtelevaisuus on Maevelle samalla hyvin tyypillistä. Hän tuntee paljon ja intensiivisesti, joten voimakkaiden tunteiden keskellä mieliala voi välillä vähän heitelläkin. Hän loukkaantuu tai pahastuu välillä yllättävänkin helposti, ja turhautumisen keskellä hän saattaa välillä sanoa hyvinkin ikävästi ja korottaa ääntään huomattavasti. Sen enempää hän ei kuitenkaan tee, usein kiivas sanaharkka ja sitä seuraava omiin oloihin vetäytyminen tai höyryjen päästely uinnin parissa riittää rauhan palauttamiseen, Maeve kun ei yleensä ole pitkävihainen ja antaa toiselle hyvinkin nopeasti anteeksi – tai huomaa lopulta olleensa itse vähintään osaksi syyllinen tilanteeseen. Romanttisten suhteiden osalta hän ihastuu helposti ja nopeasti, mutta rakkauden syttyminen vaatii jo vähän enemmän. Maeven sisällä asuu pieni romantikko, ja hän arvostaa erityisesti arjen pieniä huomaavaisuuksia, ennemmin kuin suuria kliseisiä tekoja. Hänen kohdallaan sanonta ”tie sydämeen käy vatsan kautta” pitää myös enemmän kuin paikkansa, sillä hän oppi jo nuorena rakastamaan hyvää ruokaa, ruoanlaittoa ja leipomista, ja yhä edelleen hyvä tapa oppia tuntemaan Maeve on pitkien keskustelujen kautta kokkausillan yhteydessä. Alkoholia Maeve sen sijaan ei ole juonut teini-iän jälkeen kuin hyvin harvoin, lähinnä juhlatilaisuuksien yhteydessä, jos sitäkään.
Maeve haluaa tulla parhaaksi mahdolliseksi lastenkirurgiksi, ja välittää suuresti pienistä potilaistaan - unohtamatta kuitenkaan näiden vanhempia. Hän kun tietää kokemuksesta, miten rankkaa perheenjäsenen sairastaminen voi olla omaisille. Kaikesta huolimatta Maeve on onnistunut huolehtimaan tasapainosta työn ja yksityiselämänsä välillä, ja osaa jättää potilaistaan huolehtimisen töihin työpäivän jälkeen. Ainakin useimmiten, toki välillä tulee niitäkin tapauksia jotka jäävät mieleen kummittelemaan pitkäksi aikaa. Yleensä Maeve kuitenkin pyrkii lähtemään kotiin järkevään aikaan päivästä, eikä jää turhaan ylitöihin ellei se ole potilaiden hoidon osalta tarpeellista. Mieluummin hän kuitenkin viettää iltojaan vaikka kotona laittaen ruokaa pitkän kaavan mukaan, kuin sairaalalla. Uinti on kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleen tärkeä osa Maeven elämää. Vaikka kilpaura on tätä nykyä jo takanapäin, on hän edelleen tuttu näky uima-altaalla. Hänellä kun on tapana käsitellä omia ajatuksiaan altaassa, oli se sitten rankan työpäivän tai riitatilanteen jälkeen.
Maeve ei erotu ihmisjoukosta ainakaan pituutensa vuoksi, sillä on vain 163cm pitkä. Vapaa-ajalla hän käyttääkin usein kenkiä, joissa on jonkin verran korkoa, vaikka häntä ei sinänsä pituutensa haittaakaan. Tummanruskeat hiukset ovat hiukan ajankohdasta riippuen eri mittaiset, usein Maeve antaa hiustensa kasvaa noin lapaluihin asti ja leikkauttaa ne sitten taas lyhyeksi vaihtelua kaivatessaan. Hiusten ollessa pitkät hän pitää niitä usein jonkinlaisella nutturalla, tai vapaana jos ei jaksa vaivautua. Maeven tyyliä voisi kuvailla huolettoman naiselliseksi. Vapaalla ollessaan hän suosii naisellisia puseroita ja housuja, mutta saattaa yhtälailla vetää ylleen yksinkertaisen trikoopaidan ja nahkatakinkin, vähän mielen mukaan. Erityisesti kesällä hän pukeutuu toisinaan myös hameeseen, ja juhlatilaisuuksiin Maeve laittautuu ihan mielellään. Arkena hän käyttää lähinnä silmämeikkiä, koska korostaa mielellään harmahtavansävyisiä silmiään.
Nuorena Maeve oli hyvinkin sporttinen aktiivisen kilpauinti-harrastuksen ansiosta, sen lopettamisen jälkeen oli jonkin aikaa ensin melko hoikassa kunnossa ja nykyään jotain siltä väliltä: ruumiinrakennen on sopusuhtainen, painoa löytyy nykyään noin 58 kiloa. Maeve pitää itsestään huolta aktiivisella vapaa-ajalla uimisella myötä kunnossa, joskin nuoruuden kunnon leveä uimarin selkä ei ole nykyään lähimainkaan niin selkeä. Maeve söisi mielellään terveellisesti ja laittaakin mielellään ruokaa, mutta erikoistumisen myötä aika on usein kortilla ja noutoruokaa tulee syötyä useammin kuin hän tahtoisi. Hän ei sitä kuitenkaan jaksa stressata, sillä hän on erittäin tyytyväinen omaan ulkonäköönsä, on aina ollutkin.
